Pääsiäisen askarteluja

Pääsiäinen tulee tänäkin vuonna ja Palmusunnuntai eli virpomissunnuntai on 29.3. samana päivänä kesäajan alkamisen kanssa.

Virpomisvitsoiksi tai muuten kevään odotuksen piristämiseksi voit virkata pieniä kukkia ja lehtiä oksiin.

Vielä ehtii laittamaan raeruohon tai vaikkapa syötäväksi kelpaavia ituja itämään ja askartelemaan jotain uutta pääsiäispöytään. Klikkaamalla alla olevia kuvia pääset katsomaan Kässämartta -sivulla olevat silkkimunien valmistusohjeet ja Tikkurilan Marttojen yhdessä Tikkurilan kirjaston kanssa toteuttaman videon virpomisvitsojen valmistamisesta. 

Klikkaa kuvaa 

Klikkaa kuvaa

Muistathan, että varpujen, pajunkissaoksien ja muidenkin oksien keräämisen tarvitset maanomistajan luvan. Lue ensin artikkeli, jossa myös Vantaan kaupungin ohjeet pajunoksien keräämiseen.

Tikkurilan Martat toivottavat kaikille hyvää Pääsiäisen aikaa!

Martat vierailivat Tikkurilan kirjaston Tarinakoukku -illassa

Saara, 4 v., oli Tarinakoukun nuorin osallistuja. Saara virkkasi itse patalappua sillä aikaa kun äiti virkkasi vihanneksia. Kiitos Saaralle avusta vihannesten tunnistamisessa!

Kässämartta Maaret Weide kertoi Tikkurilan Marttojen toiminnasta Tikkurilassa. Hän kertoi myös valtakunnallisista Marttaliiton ja Uudenmaan Marttapiirin järjestämistä tapahtumista, kuten POP up-käsityötapahtumista. Osa  marttatapahtumista on tarkoitettu vain Marttajäsenille, mutta on myös POP up- tapahtumia, jolloin Martta harrastukseen voi tulla tutustumaan ilman jäsenyyttä. Jos sitten on halukas liittymään Marttatoimintaan se käy kätevästi Marttaliiton nettisivujen kautta. Myös Tikkurilan Marttojen iltoihin ovat kaikki halukkaat tervetulleita tutustumaan. Tikkurilan Marttayhdistyksessä on yli 100 marttaa ja koko Suomessa marttoja on reilut 48 000. Viime

vuonna uusia jäseniä liittyi 5500.

Tämä yhteistyöilta järjestettiin Tikkurilan kirjaston kanssa Tarinakoukkuiltana, jonka kirjasto on aloittanut tänä keväänä. Maaret antoi ohjeita virkkauksiin, joista syntyy ihania juureksia ja hedelmiä: porkkanoita, omenoita, purjoja, valkosipulia jne. Ohjeita ja linkkejä vihannesten virkkaamiseen löytyy tämän blogin Kässämartta -sivulta.

Patalaput ovat marttojen kevää n 2015 teemakäsityö.

Esillä oli myös perinnekäsitöitä kuten 1950 l-uvun patalappuja. Nostalgiaa ja muistoja tuli mieleen; tuollainen patalappuhan meilläkin kotona oli!

Kirjaston henkilökunta Satu Salmelan johdolla oli koonnut niin uutta kuin vanhaakin  kirjallisuutta käsitöistä esille ja lisäksi muuta luettavaa siltä pohjalta, että teksteissä mainittiin joku käsitöihin tai kädentaitoihin liittyvä sana (neulominen, kutominen tms.).

Saimme kuulla käsitöiden lomassa Maija Poutiaisen lukemana tekstin Eeva Kilven kirjasta Rajattomuuden aika.   Näin saimme Hyvän kirjavinkkauksen virkkausohjeiden lisäksi. Eeva Kilven kirjoitus on selkeää, mukaansa tempaavaa ja soljuvaa.

Satu kertoi kirjaston kevään tapahtumista ja toivotti kaikki tervetulleeksi kirjaston tarjoamiin tilaisuuksiin. Näin kiinnostuneet saivat tietoa Marttojen toiminnasta ja ehkäpä jotkut heistä näemme piankin uusina jäseninä Tikkurilan Martoissa.

Lisätietoa marttailusta löytyy tämän blogin lisäksi Marttaliiton ja Uudenmaan Marttojen nettisivuilta. 

Tölkkiklipsujen virkkausta marttaillassa 1.4.2015

Tölkin klipsuista voi virkata monenlaista, laukkuja, koruja, vöitä, lautasliinan renkaita ja vaikka mitä, mutta miten se tehdään?

Tikkurilan Marttojen Arja Kolsi-Hyvönen opastaa marttaillassa keskiviikkona 1.4. kaikki halukkaat klipsuvirkkauksen saloihin ja ainakin kokeilemaan klipsuvirkkausta.

Mukaan tarvitset;
- virkkuukoukku num. 2
- tiukkakierteistä mielellään puuvillalankaa (esim. Kotiväki Huvila)
- juomatölkin klipsuja
- pienet pihdit tai sivuleikkurit

Tarkista ettei klipsun irroituskohdassa ole teräviä kohtia.
Pese klipsut astianpesuaineella, huuhtele ja kuivaa hyvin.

Klipsuja ja lankaa on myös marttaillassa niin paljon, että kaikki halukkaat pääsevät kokeilemaan. 

"Kolme sanaa sinulle ole ystävä minulle."

Ensimmäiset värssykirjat olivat pienikokoisia.

Marttaillassa 18.3. muistot pulppusivat mieleen ja nauru raikui, kun luettiin marttojen iltaan tuomien värssykirjojen tekstejä ja katseltiin kirjoihin liimattuja kiiltokuvia. "Minullakin oli tuommoinen ja tuokin värssy on tuttu ja muistattekos sitä joka alkoi tai jossa sanottiin niin ja niin...". Yhdessä muistellessa muistovärssyt muistuivat mieleen, samoin se keneltä ja missä tilanteissa värssykirjoja oli käytetty.

Alkunsa värssykirjat ovat saaneet Saksassa, missä niiden käytön aloittivat miehet. Silloin ne olivat enemmän "suosituskirjoja" esim. paikoista ja matkoista eikä niitä annettu ihan kenelle tahansa. Suomeen värssykirjat tulivat 1640-luvulla. Naisten käyttöön ne tulivat 1800-luvulla ja siirtyivät myöhemmin aikuisilta nuorille ja lapsille.

Värssyillan aiheen koostaneella Anneli Nisosella oli mukana peräti viisi hänen omaa värssykirjaansa, joista vanhin oli 1957-1958 vuosilta. Värssyt/muistokirjoitukset ja kiiltokuvat olivat yksi keräilyn tapa ihan samalla tavoin kuin kerätään vaikkapa postimerkkejä.  Aiemmin kirjoittaja on myös lahjoittanut kiiltokuvan tai piirtänyt itse värssykirjaan kuvan.  Kirjoituksen yhteyteen on ollut tapana lisätä kirjoittajan nimi, päivämäärä, paikka ja kirjoituksen alkuun henkilön nimi, jolle värssy on kirjoitettu. Vanhat värssykirjat usein pullistelivat, kun kiiltokuvat oli liimattu kiinni keitetyllä perunalla.

Tämä värssy on kirjoitettu v. 1901

Kirjoitettujen värssyjen tehtävä on ollut toivottaa onnea, lujittaa ystävyyssuhteita, antaa elämän- ja lemmenohjeita (erotiikkaa unohtamatta). Koti, uskonto ja isänmaa on ollut paljon tekstien sisällössä mukana.  Kuvakieli niin kiiltokuvissa, piirroksissa kuin myös numeroiden merkityksessä on ollut merkittävä.

"Kaksi on kylliksi, kolme on jo liikaa, sääli ettei minusta tullut vanhaa piikaa."

"Usko, toivo ja rakkaus"

"Onnea sulle toivotan ja viisi pientä poikaa tyttö olkoon ensimmäinen, joka niitä hoitaa."

"Kun lehdet putoo ja kannet jää niin kansissa säilyy muisto tää!"

"Kolme sanaa sinulle ole ystävä minulle."

"Ei ole puuta parempaa kuin mäen päällä mänty. Ei oo paikkaa parempaa kuin oman kullan sänky."

"Kasva Suomelle suloksi, isänmaalle iloksi."

"Kun sä solmit esiliinan niin solmi se vetosolmuun, kun sä solmit avioliiton niin solmi se umpisolmuun."

"Jos ois mulla onnen seula ja pitkän pitkä parsinneula, niin onnea Sulle seuloisin ja pussin suun kiinni neuloisin."

"Nätin tytön rinnalla on niin paha olla, halata ei uskalla ja ilman ei voi olla."

"Jos poika sua lähestyy, älä anna nuolla. Näin tautisena aikana voi suudelmaankin kuolla."

Muistokirjoitukset ovat nykyään muistoja ystävistä, elämän tapahtumista, mutta mitä ne voisivat olla tänä päivänä? Mitäpä jos ottaisit oman värssykirjasi esille ja avaisit sen joka päivä satunnaisesta kohdasta, lukisit siinä olevan tekstin uuden päivän mietelauseeksi.

Värssykirjoja käytettiin ennen noin 10 vuotiaaksi asti. Nykyään tilalle on tullut tekstarit, multimediaviestit, Facebook, Instagram ja aikuisilla Twitter, mutta jääkö niistä pysyvää muistoa? Ei ainakaan sellaista, jonka voisi jättää vaikkapa jälkikasvulleen muistoksi. Miksi emme kirjoita enää edes kirjeitä toisillemme? Mitä jos jokainen aloittaisimme ennen niin suositun kirjeenvaihdon vaikkapa kummilapsiemme kanssa. Säilyttäisimme saamamme kirjeet, jotka sitten myöhemmin sopivassa tilanteessa kummilapsen kasvettua aikuiseksi antaisimme muistoksi takaisin.

Muistot tuottavat iloa kymmenien vuosien jälkeenkin, sen saimme todeta illan aikana moneen kertaan.

Vanhoja kiiltokuva-/värssykirjoja voi löytyä kirpputoreilta tai huutokaupoista. Ja niistä puolestaan itsellekin läheisiä muistoja vaikka kirjat eivät olisikaan omia. Tähän loppuun voisi vielä todeta, että

"Kirjoitti eräs, joka aamulla heräs ja hynttyynsä sängyn alta keräs."

Käsityötarvikekirpputori ja -kahvila sunnuntaina 22.3.2015 Kumpulan kylätilassa

Uudenmaan Marttoihin kuuluvat Kädentaitomartat järjestävät Kumpulan kylätilassa (Intiankatu 31) sunnuntaina 22.3.2015 käsityötarvikekirpputorin. 

Tervetuloa tapaamaan kässämarttoja, tekemään löytöjä ja inspiraatioita sekä tietenkin kahvittelemaan marttahengessä.

Virkkausta sadonkorjuun merkeissä Tarinakoukussa tiistaina 17.3.2015

Tikkurilan Martat ovat mukana Tikkurilan kirjaston Tarinakoukussa tiistaina 17.3. klo 17.30 kertomassa marttatoiminnasta, Tikkurilan Martoista ja opettamassa "virkkausta sadonkorjuun" merkeissä. Kun ruokateemalla ollaan liikkeellä niin mukana on myös patalaput. 

Kirjasto kerää Tarinakoukku -iltaan mukaan myös aiheeseen liittyviä kirjoja.
Tule mukaan virkkaamaan vaikkapa punajuuria, porkkanoita, sellereitä... tai ota mukaan patalapputyö tai muu itsellesi mieluinen käsityö.

Vihannesten virkkausta varten varaa mukaasi:

• Ohuehkoa, tiukkakierteistä villa-, tekokuitu- tai puuvillalankaa (esimerkiksi Novita Nalle, Mandarin Petit)

• Virkkuukoukku. Koukku voi olla pienempi kuin yleensä käyttäisit tälle langalle.

• Sakset.

• Tylppäkärkinen neula.

• Vihannesten täytteeksi vanua.

Mikäli haluat osallistua opastukseen, varaa siis mukaasi:

Kouluajan värssykirjat - marttailta 18.3.2015

Muistatko vielä mitä kouluaikojesi värssykirjoissa luki ja minkälaisia kiiltokuvia sinulla oli?
Voisiko sanoa, että värssykirjat olivat sen ajan "tekstareita" tai "Facebook -viestejä"?

Tikkurilan Marttojen Anneli Nisonen on keränyt muistoja ja värssykirjoja menneiltä vuosilta marttailtaamme 18.3. 

Tule mukaan muistelemaan ja ota omat värssykirjasi mukaan.

Ota diabetes hallintaan nyt!

Tikkurilan Marttojen marttaillassa 4.3. diabeteksesta oli kertomassa Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen diabeteshoitaja Riitta Linnanmäki-Rinne. Aihe on tärkeä ja monia koskettava. Siitä kertoi myöskin marttailtaan osallistuneiden marttojemme määrä. Diabetes koskettaa lähes kaikkia ainakin sen kautta, että tuttavapiiriin kuuluu joku diabeetikko.

Tyypin 1 diabetes on noin 40 000 suomalaisella. Jatkuva, elinikäinen insuliinihoito (pistoksina tai pumpulla) on elämän edellytys. Verensokerin omaseuranta ja ruuan hiilihydraattien laskeminen on tärkeää, koska insuliiniannokset sovitetaan hiilihydraattimäärien mukaisiksi. Tyypin 1 diabeteksen ehkäisykeinoja ei ole.

Tyypin 2 diabetes on noin 450 000 suomalaisella. Tyypin 2 diabetes on usein pitkään oireeton ja kehittyy hitaasti kuukausien/vuosien kuluessa, siksi se todetaankin usein vasta muiden laboratoriokokeiden yhteydessä. Painonhallinta liikunnan ja kevyen, terveellisen ruokavalion avulla ovat hoidon perusta. Tarvittaessa myös tabletti- ja insuliinihoito. Verenpaineen ja veren rasvojen hoito sekä veren liiallisen hyytymisen esto on tärkeää lisäsairauksien ehkäisemiseksi/hoitamiseksi.

Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskisi voit testata Diabetesliiton riskitestillä. Riskitesti löytyy linkistä aukeavan sivun alareunasta.

Normaali paino ja tarvittaessa painonpudotus ovat hyvän diabeteksen hoidon perusedellyksiä sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeetikoille - ja kenelle tahansa. 

Itämeren ruokavalio - ole hyvä

Syö kolmion pohjalta paljon - huipulta harkiten.

Ota puolet kasviksia, 1/4 perunaa, riisiä tai pastaa, 1/4 kalaa, lihaa tai palkokasveja

diabeteshoitaja Riitta Linnanmäki-Rinne

Marttaillan päätteeksi Riitta mittasi halukkailta vielä verensokerin. Ja vaikka sormenpäähän pistäminen ja oman verensokeriarvon kuuleminen ensin hiukan jännittikin tehtiin se hyvällä huumorilla. Kiitos Riitta!

Jos diabetes, oma riskisi sairastua tyypin 2 diabetekseen tai verensokeriarvosi jäi mietityttämään, ota yhteys omalääkäriisi tai Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen diabeteshoitaja Riitta Linnanmäki-Rinteeseen. Diabetesyhdistyksen vastaanoton erikoislääkärit ovat tyypin 1 ja 2 diabetekseen perehtyneitä. Heillä on myös muita erikoistumisaloja.