Villisti luonnosta ruokapöytään

Tikkurilan ja Kartanonkosken marttojen yhteisessä marttaillassa käsiteltiin villivihanneksia, niiden tunnistamista ja käyttöä sekä ruokana että rohtona. Sannan ja Helenan mielenkiintoisesti alustama ilta herätti vilkkaan keskustelun kokemuksista ja uusista ideoista.

Villivihannesten, hortakasvien kerääminen on hauskaa ja usein palkitseva tapa liikkua luonnossa. Salaatin ja ruokien joukkoon luonnosta löytyy useita kasveja. Muista kuitenkin aina, että keräät ainoastaan niitä kasveja, jotka varmasti tunnistat. Useilla villivihanneksilla on myös näköislajeja, jotka eivät sovellu syötäviksi. Toinen tärkeä asia on selvittää kasviheimot allergiareaktioiden välttämiseksi. Jos olet esim. koivuallergikko kaikki koivun kanssa samaan heimoon kuuluvat kasvit voivat aiheuttaa ongelmia. Hyvä kasvio kasvien tunnistamiseksi on hyvä ottaa retkelle mukaan. Villivihannekset tuovat oman mausteensa kevään ja kesän salaatteihin. 

Villivihannesten keräämispaikat on myös tärkeää valita oikein. Kerää vain puhtailta alueilta. Vältä liikenteen saasteita. Eri lähteistä riippuen suositellaan 25-50 m varorajaa tiestä. Vältä keräämästä kasveja läheltä navettoja ja vastaavia rakennuksia.

Vantaalla on alueita, joilta kasvien kerääminen ravinnoksi kannattaa unohtaa ja keskittyä vain ihailemaan kevään ja kesän kaunista luontoa. Maaperä sisältää tietyillä alueilla vanhojen teollisuusrakennusten jäliltä aineita, joiden vuoksi näillä alueilla kasvavat kasvit eivät sovellu syötäviksi. Tämän jutun lopusta löydät linkin Vantaan kaupungin Ympäristökeskuksen sivujen tiedotteeseen, jossa kerrotaan lyijypitoisista alueista ja niillä kasvavien kasvien käytöstä ravintona.

Muista myös, että kaikkien kasvien keruu ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Esim. koivunmahlan valuttamiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Jutun lopussa olevasta Metsähallituksen Luontoon -linkistä löydät tietoa jokamiehenoikeuksista.

Villivihanneskausi on alkanut ja kasvit ovat maukkaimmillaan keväällä ja alkukesästä. Seuraavana muutamia maukkaita kasveja ja vinkkejä niiden tunnistamisesta sekä käytöstä. Ja vaikka tällä kertaa emme kerrokaan nokkosesta, tuosta kesän polttavasta inhokista niin myös se on maukas villivihannes esim. leivonnassa. Maitohorsman nuoret versot ovat höyrytettyinä oiva parsan vastine.

Maitohorsman pienet versot ovat punertavia.

VUOHENPUTKI (Aegopodium podagraria)

Vuohenputken versoja löytyy jo. Ne ovat maukkaimpia pieninä.

Tuntomerkit: 30-100 cm korkea monivuotinen sarjakukkaiskasvi, tiheinä kasvustoina. Lehdet toistamiseen 3-sormiset, lehdykät epäsymmetriset. Kukinto kerrannaissarja, jossa pienet vihertävänvalkois-set kukat. Kannattaa katsoa edellisenä vuotena, missä vuohenputki kasvaa ja sitten vasta poimia seuraavana vuotena, koska vuohenputki pitää tuntea varmasti.

Maku: Villi.

Kerättävä osa: Nuoret, vielä supussa olevat aluslehdet (täysikasvuiset väkeviä).

Keräysaika: Varhain keväällä.

Käyttö: Erityisesti tomaattiruokiin lisäksi keittoihin, patoihin, muhennoksiin, yrttileipiin, salaatteihin, pestoihin, pinaatin tapaan, ohukaisiin, pannukakkuihin, kasvisliemenä, yrttijuomana ja –suolana.

Kasvien lehdet sisältävät:

Rautaa, magnesiumia ja C-vitamiinia

Käyttö rohtona: Kihtilääkkeenä esim. varvas kääritään murskattujen vuohenputkien sisään koviakin kipuja       levittämään. Lisää virtsaneritystä ja auttaa virtsarakkovaivoihin. Helpottaa iskias- ja nivelkipuja. Hoitaa eturauhasta, joten miesten kannatta opetella nauttimaan vuohenputkea.

VINKKEJÄ; Vuohenjuusto ja vuohenputki ovat oiva pari ja maistuvat taivaalliselta. Vuohenputki ja basilika ovat myös mahtava makupari. Opettele rakastamaan vuohenputkea ja herkuttelemaan sillä, koska kasvia on vaikea kitkeä sukupuuttoon. Nosta se kunniapaikalle ruokapöytään.

VOIKUKKA (Taraxacum spp.)

Tuntomerkit: Monivuotinen ruoho. Lehdet ruusukkeena varren tyvessä. Kukinto lehdetön keltaiseen mykeröön päättyvä vana. Yleinen koko maassa.

Näköislaji: Syysmaitiainen                

Maku: Voimakas, kitkerä, pippurisen kirpeä (POISTA LEHTIRUOTI)

Kerättävä osa: Sileälaitaiset lehdet ja juuret.

Keräysaika: Lehdet alkukesällä, ennen kukintaa. Juuret joko keväällä ennen kukintaa tai myöhään syksyllä lehtien lakastuessa.

Käyttö: Lehdet salaatteihin, muhennoksiin ja keit-toihin, munakkaisiin, voileipien päälle, marinaadeihin. Juuret keittoihin, patoihin, mausteeksi kaljaan tai juomiin, kahvinkorvikkeeksi, jauhettuna jauhojen jatkeena leivontaan ja puuroihin.

Kasvien lehdet sisältävät: Vähemmän nitraatteija kuin viljellyissä salaateissa. Runsaasti betakaroteenia, B-, C-, K1- ja D-vitamiinia, rautaa ja kaliumia. Kasvissa on myös kalsiumia, fosforia, magnesiumia, luteenia ja inuliinia.

Käyttö rohtona: Tehokas maksan hellijä ja kehon puhdistaja. Kasvi puhdistaa verta, maksaa ja munuaisia. Lisää virtasaneritystä, jolloin ylimääräinen neste poistuu kehosta kaliumvarastoja verottamatta. Se poistaa turvotusta sekä lisää ruokahalua. Edistää ruuansulatusta helpottaen erityisesti vatsan ja suoliston vaivoja. Apua kihtiin ja reumaankin. Sopii rasvaisen ja ärtyneen ihon hoitoon, sillä se puhdistaa ja kirkastaa ihoa. Kosmetiikkateollisuus hyödyntää kasvia mm. naamioissa, ihoöljyissä ja kylpytuotteissa.

VINKKEJÄ; Unohda kevään ja kesän ajaksi kaupan ruukkusalaatit ja käytä sijaan ravinteikkaita  ja    herkullisia sileälaitaisia voikukantehtiä, joista tehty salaatti maistuu ihanalta, virkistää ja kaunistaa. Omakotitalon asukas voi perustaa pihalleen villivihannesviljelmän sileälehtistä voikukkista  ja huippukasvi nokkosta. Käytä maitiaisnestettä syylien poistoon. Muutama voikukanlehti kasvoilla saunan löylyssä puhdistaa ja raikastaa ihoa.

SIANKÄRSÄMÖ (Achillea millefolium)

Tuntomerkit: 30-40 cm korkea monivuotinen ruoho. Lehdet hienoliuskaiset. Kukinto valkokukkaisia mykeröitä. Koko kasvi hierottaissa voimakkaan tuoksuinen.Yleinen koko maassa, pohjoisimmissa osissa harvinainen -  paikoin.

Näköislaji: Ojakärsämö

Maku: Voimakkaan ryytinen.

Käytettävä osa: Nuoret lehdet ja kukinnot

Keräysaika: Lehdet ennen kukintaa, kukinnot keskikesällä.

Käyttö: Lehdet pieninä määrinä rasvaisten ruokien mauste. Sopii myös salaatteihin, kastikkeisiin, keittoihin, patoihin, muhennokseen sekä yrttisekoituksiin, riista- ja sieniruokiin. Kukat myös mm. lihamausteena.

Kasvin lehdet sisältävät: Siankärsämö on terveyspommi. Sisältää lukuisia hivenaineita mm. magnesiumia, mangaania, eteerisiä öljyjä, glukosideja, flavonoideja sekä luonnon salisylaatteja. Siinä on myös seleeniä, kaliumia, C- ja E-vitamiineja.

Käyttö rohtona: Siankärsämö hellii suolistoa ja hengitysteitä myös maksa kiittää. Tehokas verenseisauttaja (laita haavalle heti kuivattua tai tuoretta siankärsämöä ja hämmästy). Vauhdita huuliherpeksen paranemista tuoreella siankärsämöllä. (Aseta kasvin pala hautumaan yöksi herpeksen päälle laastarin tai teipin avulla. Päivällä hoida herpestä siankärsämöteehen    kastetulla pumpulitukolla). Edistää ruuansulatusta, maksan toimintaa, toimii myös peräpukamien hoitajana. Hoidettu myös vilustumistauteja ja tulehduksia. Alentaa verenpainetta ja tasapainottaa verensokeria. Piristää myös laiskasti toimivaan verenkiertoa. Tunnetaan myös kauneudenhoidossa esim. kosmetiikkateollisuus valmistaa siankärsämöstä naamioita, kasvo- ja suuvesiä.

Vinkit: Lisää vastapuristettuun kaalimehuun muutama hienoksi hakattu siankärsämönlehti. Saat tehobuustin aivoille ja suolistolle. Kasvin kukissa on supistavia ja eteerisiä öljyjä, jotka hoitavat rasvaista ihoa. Elvytä vanha perinne: Laita siankärsämönkukkia hääkimppuun turvaamaan seitsemän rakkauden vuotta! Raskaana olevien tulee käyttää kohtuudella siankärsämöä. Käytä ryytimäistä siankärsämöä alkuun hillitysti, jotta maku ei lyö yli kokkauksessa.

TÄRKEÄÄ; Pujo- ja kamomilla-allergikot voivat saada oireita siankärsämöstä!!!!

POIMULEHTI (Alchemilkla vulgaris)

Tuntomerkit: Monivuotinen ruoho, lehdet sormihalkoiset ja nuorena poimuttuneet. Lehden poimu kerää kastetta. Yleinen koko maassa.

Maku: Miedon kirpeä

Kerättävä osa: Lehdet ja kukat

Keräysaika: Alkukesällä ennen kukintaa

Käyttö: Yrttijuomiin, salaatteihin, keittoihin  ja muhennoksiin. Kukat teesekoituksiin.

Kasvin lehdet sisältävät: Kasvi on todellinen vitamiinipommi: neljä kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa.

Käyttö rohtona: Sisältää salisyylihappoa, joka lievittää kipua ja poistaa tulehduksia (esim. rakot ja hirtymät). Eteeriset öljyt, tanniini- ja katekiinityyppiset parkkiaineet supistavat limakalvoja ja edistävät ruuansulatusta. Ne parantavat myös ripulia ja verenvuotoa. Poimulehti rauhoittaa ja laukaisee vatsan kouristuksia. Kukkivasta poimulehdestä saa ihanaa naisen hyvinvointia hellivää teetä!!!! Säännöllinen käyttö lievittää kuukautiskipuja ja vaihdevuosivaivoja sekä tasapainottaa

hormoonitoimintaa eli on NAISTEN PARAS YSTÄVÄ.

Vinkit: Vanhan kansan kertomaa: poimulehti tyynyn alla takaa levollisen unen. Tuoreesta tai kuivatusta poimulehdestä haudutettu tee sopii myös kasvisliemeksi. Hauduta isot poimulehdet väsyneitä ja turvonneita jalkoja hoitavaksi kylvyksi.

Tutustu kotimaisiin villivihanneksiimme joko kauniina kasveina ja kukkina tai nauttien niiden aromikkaista makuelämyksistä. Lisätietoa löydät kirjoista ja netistä, esim. Arktiset Aromit -nettisivut tai Metsähallituksen Luontoon-sivut. 


Tunnistatko mitkä jo edellä esitellyistä villivihanneksista löytyvät tästä salaatista lisämausteena tomaatille ja paprikalle?

Vuohenputken, poimulehden ja voikukan lehtiähän siinä mukana on...

Eikä kesää ilman mansikoita. Jälkiruokien maustamiseen ja koristeluun löytyy pihapiiristä myös aineksia.

Mansikoita, jäätelöä ja kurtturuusun terälehtiä...kesää odotellessa..

Toivotamme sinulle makumatkoja villivihannesten pariin ja tutustumisen iloa HORTAAN!

TÄRKEÄÄ! Tutustu Vantaan kaupungin Ympäristökeskuksen tiedotteeseen

(huhtikuu 2013). Tiedotteesta löydät tarkemmat tiedot Tikkurilan, Hiekkaharjun ja Jokiniemen lyijypitoisista alueista ja Ravintokasvien käytöstä näillä alueilla.

KIRJALLISUUTTA:

Raija Kivimetsä – Jouko Kivimetsä; Hulluna hortaan, Hyvinvointia ja herkkuja villivihanneksista

Annemarta Borgen; Minun yrttini, kirja yrteistä ja yrttiruuista

Taina Kuusi – Risto Nurmi – Anu Murto; Villit nautinnot

Toivo Rautavaara; Mihin kasvimme kelpaavat

A.Vogel; Luonto paras lääkitsijä

Peter McHoy – Pamela Westland; Yrttiaapinen

Valitut Palat Suomen Terveyskasvit, Luonnon parantavat yrtit ja niiden salaisuudet